Lopun alkua ja uuden tuloa

Kiire ja väsymys valtaavat edelleen. Uskalsin kuitenkin tänään kurkistaa kalenteriin ja todeta, että kahden viikon kuluttua kaikki on ohitse. Opinnäytetyö esitetty seminaarissa, kypsyysnäyte kirjoitetttu sekä kaikki kurssityöt palautettu. Arvosanatkin saan tietoon jo 2½vkon kuluttua. Kai ihminen jaksaa vielä viimeiset puristukset kun on pakko?

Aikaisemmassa postauksessa odotin kutsua työhaastatteluun tai vanhalle sopimukselle jatkoa. Sain molemmat. Nyt odotan ensi viikolla tietoa sainko paikkaa vai en. Tyytyväinen olen kuitenkin. Olin yksi neljästä haastatellusta, hakijoita kun oli yli 20. Tällä hetkellä tuntuu, että ottaisin työtarjouksen kiljuen vastaan. T:kin kun toivoisi enemmän yhteistä aikaa (lue: molemmilla virastotyöaika). Odotusta ensi viikolle lisää myös mahdollinen tieto muuttopäivästä. Olemme siivonneet, siivonneet ja vielä vähän siivonneet täällä vanhassa asunnossamme laatikoita ja kaappeja. Pyrimme laittamaan kiertoon kaiken mahdollisen ja pitämään roskiin menevän tavaran minimissä. Tässä olemmekin onnistuneet paremmin kuin odotin. Hyvä me.

Jostain kun vielä saisin voimia jaksaa kaksi viikkoa, olisin onnellinen ja voisin keskittyä kunnolla pistämään kasaan tätä 1½ vuoden elämää nykyisessä asunnossamme. Uudet tuulet ahdistavat, mutta mikäpä minua ei ahdistaisi..

Lopuksi muutama (luvaton) kuva uuden asuntomme keittiöstä ja sen ylpeästä omistajasta. Viimeisenä kuva parvekkeemme maisemista.